Timo Aho, Sampsa Pirtola, Nora Sederlöf

Timo Aho: Kadotettu Paratiisi

“Kadotettu Paratiisi” on valoveistoksista koostuva installaatio, joka on koettavissa myös gallerian ulkopuolelta yöaikaan. Näyttely on sekoitus unelmia, muistoja sekä todellisuutta. Installaatio on samanaikaisesti koettavissa oleva tila ja eräänlainen epäpaikka.

Näyttelyn teokset ovat saaneet inspiraationsa kaupunkitilasta, viestinnästä ja valosta. ja yhteyden katoamisesta siihen, jota olemme osa. Installaatio hahmottaa sitä tietoista valintaa, jossa paratiisi näyttäytyy meille enää kollektiivisen välinpitämättömyytemme jyräämänä mielikuvana jostain, joka olisi voinut olla myös toisin.

Taiteilijasta

Timo Ahon (s.1980) työskentelymenetelmiin kuuluvat kuvanveisto, installaatiot ja paikkasidonnainen taide. Teoksissaan hän pohtii ihmisen suhdetta teknologiavetoiseen yhteiskuntaan, ympäristöön, uskomuksiin sekä niistä kumpuaviin ilmiöihin.

Ahon teoksia on ollut nähtävillä sekä Suomessa että kansainvälisesti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä: Ars Electronica - Pariisi 2020; Untitled, Art - Miami 2019; VS Gallery - Fiskars 2019; Taigh Chearsabhagh Museum & Art Center - North Uist 2018; Agora - Amsterdam 2018; Royal Scottish Academy - Edinburgh 2017; sekä Cleland Lane Arches - Glasgow 2016.

Timo Aho ja Pekka Niittyvirta ovat toteuttaneet yhteistyössä ilmastonmuutosta käsitteleviä teoksia kansainvälisesti vuodesta 2018. Heidän teoksensa on nähtävillä parhaillaan Turun Kaupungin Taidemuseon WAM´in Epävarma Horisontti -näyttelyssä sekä kuun lopussa avautuvassa YK:n SDG Festival of Actionissä.

Timo Aho on valmistunut 2016 Glasgow School of Artsista, BA (Honours), kuvanveiston ja ympäristötaiteen osastolta. Kadotettu Paratiisi on toinen osa hänen maisterin opinnäytetyötään Kuvataideakatemiassa.

timoaho.org
Online-projekti
Instagram: @timo_mo

Sampsa Pirtola: Ajan mineraalikerrostumia ja videoituja näkyjä

Olemme vähitellen siirtymässä kohti ajanjaksoa, jossa yli puolet ihmisistä maan päällä ovat potentiaalisia videokuvaajia halpojen kameroiden, kamerapuhelimien ja muun teknologian saavutettavuuden kautta.

Videokuvaa tuotetaan arviolta satoja miljoonia tunteja vuodessa, joten aikakautemme on tarkemmin dokumentoitu, kuin yksikään aikaisemmista - mutta mitä näistä kaikista ajan kerrostumista jää jäljelle?

Näyttelyn videokoosteessa nähdään pääosin itse kuvaamiani videoita viimeisen 20 vuoden ajalta, mutta pääpaino on viimeisessä kahdessa vuodessa. Vaikka jokainen yksittäinen video on itsenäinen teoksensa, niiden välillä on havaittavissa poeettisia, temaattisia tai muodosta kumpuavia yhtymäkohtia. Videoiden pituudet vaihtelevat muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Tarkoituksenmukaisesti osittain halvoilla ja heikkotasoisilla kameroilla kuvaamani videokoosteen myötä työstän sitä, miten jokainen ihminen voi olla potentiaalisesti näkijä - eli videoitsija.

Taiteilijasta

Sampsa Pirtola (s. 1982) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja kulttuurituottaja. Hänen julkinen tuotantonsa koostuu pääosin monitaide-esityksistä ja videoteoksista. Hän on opiskellut mm. Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa sekä Ruotsin Kuninkaallisessa Taidekorkeakoulussa (Kungliga Konsthögskolan).

Pirtola on esittänyt taidettaan eri puolilla Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

www.sampsapirtola.com

Nora Sederlöf: Vaaleansininen kaari

Runsas näyttelykokonaisuus koostuu kuudesta isosta veistoksesta, kahdeksasta pienestä työstä, yhdestä tekstiilireliefistä ja kolmesta puutyöstä. Työt ovat pääosin metallisia runkoja, jotka on päällystetty tekstiilillä. Osassa töistä olen käyttänyt tekohiusta.

Merkittävä yhteinen piirre töille on niiden rakenteiden ympärille kieputettu nyöri. Nyörit halkovat tyhjää tilaa ja muodostavat uusia muotoja ja yhteyksiä rautaosien välille. Olen myös kieputtanut mekaanisesti kudetta niin, että se muodostaa lettejä rautaisten rakenteiden kaltaiseen muotoon.

Yksi näyttelyn teemoista on painovoima. Töitä on asetettu seinille ja kattoon. Ne uhmaavat fysiikan lakeja näyttämällä painavilta, vaikka itse asiassa ovat kevyitä. Painovoiman läsnäolon ohella työt käsittelevät väriä, muotoa, materiaalia ja rakennetta. Työt hyödyntävät niiden rakenteiden välille syntyvää tyhjää tilaa, joka on yhtä suuri osa veistoksia kuin niiden rautaiset rakenteetkin.

Taiteilijasta

Nora Sederlöf (s. 1983) on kuvanveistäjä, joka on opiskellut Lahden Taideinstituutissa sekä Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun koulutusohjelmassa. Sederlöf kertoo olleensa vuosia eksynyt muodin ja vaatesuunnittelun maailmassa, mutta löytäneensä helpotusta, onnea ja iloa palattuaan taiteen tekemiseen.

Sederlöf viimeistelee parhaillaan kuvanveiston maisteritutkintoaan Kuvataideakatemiassa. Hän ilmaisee parhaiten itseään kolmiulotteisten muotojen ja tekstiilien kautta. Näyttely Vaaleansininen kaari on Sederlöfille kokonaisuus, jossa on ollut lupa keskittyä muotoon, väriin, sommitelmaan ja rakenteeseen. Näyttelyä ei tarvitse ymmärtää, sen voi kokea sellaisenaan.