previouspauseresumeseuraava
Henrik Heinonen: A SOUND, 2016, ääni-installaatio: äänentoistojärjestelmä, tietokone, tietokoneohjelma, joka etsii uutisvirrasta mainintoja sodasta, ilmahyökkäyksistä ja pommituksista, kuva: Petri Summanen

Henrik Heinonen

A SOUND, 2016

Melu on murtoinen vuo. Sillä ei ole selkeää määritelmää tai kategoriaa. Sen historia on poissulkemisen historiaa, ulos länsimaisten korkeataiteiden ja -tieteiden kaanonista. Määrittelemätön ja tuntematon toiseus, se vuotaa ja tihkuu synkästä sellistään.

Melu on rajaton. Se on olemassa tilassa ja sillä on tilavuus, voimakkuus, tai presenssi, mutta sillä ei ole tarkkaa paikkaa tai määriteltävissä olevaa lähdettä. Sillä ei ole alkua, eikä sillä vaikuta olevan loppua. Se ei ole missään, se vain on.

Melu on suunnaton. Urbaani kakofonia, informaatiomelu, uutislähetysten ja sosiaalisen mediasekasorron meteli, seuraa meitä joka paikasta ei-mihinkään-paikkaan, kokoajan ja ei-koskaan-ajassa. Luonto on loppunut. Maaseutu on vai yksi hallitun ja omistetun jatke. Hiljaisuutta ei ole.

Melu on ei-oleva. Melun opinnot ovat jatkuvaa omien ympäristöstään muodostamiensa käsitysten kyseenalaistamista. Tämä koskee kaikkea tilaa, oli se sitten materiaalista, psyykkistä, sosiaalista tai poliittista. Se tarkoittaa jatkuvaa etsintää maastossa, josta on tullut vuoksi tai virta, enemminkin kuin kiinteä tanner.  

Henrik Heinonen, 1987

henrik.heinonen.com

EXHIBITION LABORATORY