previouspauseresumeseuraava
Felipe de Ávila: OODI ANTROPOSEENILLE / ODE TO ANTHROPOCENE, 2016, veistos: teräs, öljy ja elektromekaniikka / sculpture: steel, oil and electro-mechanics, kuva: Petri Summanen

Felipe de Ávila

OODI ANTROPOSEENILLE, 2016

Epävarmuus on ihmisen luontainen elinympäristö – vaikka toivo epävarmuuden poistamisesta onkin yksi elämämme tärkeimmistä motivaatioista. Epävarmuuden hälventäminen on äärimmäisen tärkeä ainesosa. Juuri tästä syystä ”aito, oikeanlainen ja täydellinen” onnellisuus pysyy ulottumattomissamme: se on kuin horisontti, joka siirtyy aina kauemmas, kun lähestymme sitä.

–Zygmund Bauman, notkeasta modernista

Oodi antroposeenille tekee Zygmund Baumanin luomat käsitteet notkeasta modernista näkyväksi. Teos esittelee järjestelmän, jossa tiivis ja refleksiivinen, tumma neste kulkee takaisinsyöttöketjussa. Ulkoinen, ohut ja staattisen näköinen kerros, joka on jatkuvassa liikkeessä rakennelman ympärillä, muodostaa kiinteänsulavan esineen.

Toisin kuin kiinteä aine, neste ei voi säilyttää muotoaan. Kiinteillä esineillä on selkeät ulottuvuudet tilassa, mutta nesteillä ei ole muotoa. Kiinteä aine mitätöi ajan, mutta nesteiden kohdalla nimenomaan aika on merkityksellinen. Ajan kulku on olennaista nesteille, mutta tila ei ole merkityksellinen. Ovathan ne tietyssä tilassa ”vain hetken”.

Ajatus sulavista kiinteistä aineista liittyy mahdollisuuteemme toimia vapaasti ja rationaalisesti, pyrkimyksenä vapautua klassisen yhteiskunnan kahleista.                        

Felipe de Ávila, 1982, Belo Horizonte, Brasilia

felipedeavila.com

EXHIBITION LABORATORY